Perunkirjoitusprosessi käynnistyy kuolemantapauksen jälkeen ja se on lakisääteinen toimenpide, joka tulee suorittaa kolmen kuukauden kuluessa. Toimenpiteen aikana laaditaan perukirja, jossa luetteloidaan kuolinpesän varat, velat ja osakkaat. Prosessiin kuuluu asiakirjojen kerääminen, uskottujen miesten nimeäminen, perunkirjoitustilaisuuden järjestäminen ja perukirjan laatiminen. Tilaisuuden jälkeen perukirja toimitetaan verottajalle perintöveropäätöstä varten.

Milloin perunkirjoitus on tehtävä?

Perunkirjoitus on Suomen lain mukaan toimitettava kolmen kuukauden kuluessa henkilön kuolemasta. Tämä määräaika on ehdoton ja koskee jokaista kuolemantapausta riippumatta siitä, onko vainajalla ollut omaisuutta tai velkoja. Perunkirjoitus on tärkeä toimenpide, sillä sen pohjalta määrätään perintövero ja selvitetään kuolinpesän taloudellinen tilanne.

Mikäli erityisestä syystä perunkirjoitusta ei pystytä järjestämään määräajan sisällä, Verohallinnolta voidaan hakea lisäaikaa. Lykkäystä on haettava kirjallisesti ennen alkuperäisen määräajan päättymistä, ja hakemuksessa tulee perustella, miksi lisäaikaa tarvitaan. Tyypillisiä syitä lykkäykselle ovat esimerkiksi puuttuvat asiakirjat, laaja omaisuus tai pesän osakkaiden asuminen ulkomailla.

Jos perunkirjoitus jätetään tekemättä määräajan puitteissa eikä lisäaikaa ole haettu, kuolinpesän osakas joutuu henkilökohtaiseen vastuuseen vainajan veloista. Lisäksi verottaja voi määrätä perintöveroon korotuksen. Määräaikojen noudattaminen on siis ensiarvoisen tärkeää, jotta vältytään ylimääräisiltä seuraamuksilta.

Poikkeustilanteissa, kuten kun vainajan kuolinpesä on varaton tai erittäin vähävarainen, perunkirjoitus on silti tehtävä. Tällöin voidaan laatia tavallista suppeampi perukirja, mutta lakisääteistä velvollisuutta ei voi ohittaa. Myös kadonneen henkilön tapauksessa, kun tuomioistuin on julistanut henkilön kuolleeksi, perunkirjoitus on toimitettava.

Mitä asiakirjoja perunkirjoitukseen tarvitaan?

Perunkirjoituksen onnistumiseksi tarvitaan useita tärkeitä asiakirjoja, jotka muodostavat perustan koko prosessille. Kattava ja huolellinen asiakirjojen kerääminen varmistaa, että perukirjasta tulee totuudenmukainen ja lainvoimainen dokumentti.

Keskeisimpiä asiakirjoja ovat:

• Sukuselvitys ja virkatodistukset – Vainajan täydellinen sukuselvitys 15 ikävuodesta kuolemaan saakka sekä elossa olevien perillisten virkatodistukset
• Testamentti ja avioehtosopimus – Alkuperäisenä, mikäli sellainen on olemassa
• Pankkien saldotodistukset – Kaikista vainajan tileistä kuolinpäivältä sekä tiedot tallelokeroista
• Arvopaperitiedot – Osakekirjat, sijoitusrahastojen arvot ja muut sijoitukset kuolinpäivän arvoineen
• Kiinteistöasiakirjat – Lainhuutotodistukset, kiinteistöveropäätökset ja mahdolliset arviot kiinteistöjen arvosta
• Velkatiedot – Luottojen, osamaksujen ja muiden velkojen saldot kuolinpäivältä
• Vakuutuskirjat – Tiedot henki- ja säästövakuutuksista sekä edunsaajamääräyksistä
• Edellisen puolison perukirja – Jos vainaja oli leski
• Lahjat ja ennakkoperinnöt – Tiedot kolmen viimeisen vuoden aikana annetuista lahjoista

Myös vainajan viimeisin veroilmoitus ja verotuspäätös kannattaa hankkia, sillä ne antavat hyvän kokonaiskuvan omaisuudesta. Lisäksi tarvitaan tiedot kaikista hautauskuluista ja muista kuolemaan liittyvistä kuluista kuitteineen, sillä ne ovat vähennyskelpoisia perintöverotuksessa.

Tarjoamme asiakkaillemme perunkirjoituspalveluita, joihin kuuluu myös virkatodistusten ja muiden tarvittavien asiakirjojen tilaaminen. Tämä helpottaa huomattavasti kuolinpesän osakkaiden taakkaa surun keskellä.

Ketkä osallistuvat perunkirjoitustilaisuuteen?

Perunkirjoitustilaisuuteen kokoontuu useita eri osapuolia, joilla kullakin on oma tärkeä roolinsa prosessissa. Keskeinen henkilö on pesänilmoittaja, joka on yleensä se henkilö, jolla on parhaat tiedot vainajan varallisuudesta. Tavallisesti pesänilmoittajana toimii leski, perillinen tai testamentin saaja, joka on ottanut kuolinpesän hoitaakseen. Pesänilmoittajan tehtävänä on valan velvoituksella ilmoittaa kaikki tiedossaan olevat pesän varat ja velat.

Tilaisuudessa mukana ovat myös uskotut miehet, joita laki vaatii olevan kaksi. Uskottujen miesten rooli on toimia puolueettomina arvioijina ja todistajina perunkirjoitusprosessissa. Heidän tehtävänään on varmistaa, että perukirjaan merkitään kaikki vaadittavat tiedot oikein. Uskotuiksi miehiksi kannattaa valita henkilöitä, joilla on kokemusta ja asiantuntemusta perunkirjoituksesta ja omaisuuden arvioinnista.

Perunkirjoitustilaisuuteen kutsutaan myös kaikki kuolinpesän osakkaat, joita ovat perilliset, mahdollinen leski ja yleistestamentin saajat. Vaikka kaikilla osakkailla on oikeus olla läsnä tilaisuudessa, heidän läsnäolonsa ei ole välttämätöntä perunkirjoituksen pätevyyden kannalta. Kutsut tilaisuuteen on kuitenkin lähetettävä kaikille osakkaille hyvissä ajoin.

Mikäli kuolinpesässä on alaikäisiä osakkaita, myös heidän edunvalvojansa tulee olla läsnä. Jos alaikäisen edunvalvojana toimii hänen vanhempansa, joka on itsekin kuolinpesän osakas, tarvitaan usein edunvalvojan sijainen eturistiriitojen välttämiseksi.

Lisäksi tilaisuudessa voi olla mukana muita asiantuntijoita, kuten lakimies tai hautaus- ja perunkirjoitustoimiston edustaja, joka auttaa perukirjan laatimisessa ja varmistaa, että kaikki tapahtuu lain mukaisesti.

Miten perunkirjoitustilaisuus järjestetään?

Perunkirjoitustilaisuuden järjestäminen alkaa sopivan ajan ja paikan valinnalla. Tilaisuus on järjestettävä kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolemasta, joten ajankohdasta on hyvä sopia hyvissä ajoin. Paikkana voi toimia esimerkiksi vainajan koti, jonkun osakkaan koti tai meidän toimistomme tilat, jotka tarjoavat neutraalin ja rauhallisen ympäristön.

Kutsujen lähettäminen kaikille kuolinpesän osakkaille on tärkeä vaihe. Kutsuissa tulee selkeästi ilmoittaa tilaisuuden aika, paikka ja tarkoitus. Vaikka kaikkien osakkaiden ei ole pakko osallistua tilaisuuteen, heillä on siihen oikeus, joten kutsut on lähetettävä riittävän ajoissa – suosittelemme vähintään kahta viikkoa etukäteen. Kutsujen mukana voi pyytää osakkaita toimittamaan tietoja vainajan varallisuudesta, mikäli heillä on sellaisia hallussa.

Perunkirjoitustilaisuus etenee tyypillisesti seuraavalla tavalla:

1. Tilaisuuden avaus ja osallistujien toteaminen
2. Vainajan ja pesän osakkaiden tietojen läpikäynti
3. Testamentin ja mahdollisen avioehtosopimuksen esittely
4. Vainajan varallisuuden ja velkojen läpikäynti
5. Ennakkoperintöjen ja lahjojen toteaminen
6. Perukirjan luonnostelu tai valmiiksi laaditun perukirjan läpikäynti
7. Mahdollisten epäselvyyksien ja erimielisyyksien käsittely
8. Perukirjan allekirjoittaminen

Tilaisuuden kesto vaihtelee kuolinpesän laajuudesta ja monimutkaisuudesta riippuen tunnista useampaan tuntiin. Jos kaikki asiakirjat ja tiedot on kerätty huolellisesti etukäteen, tilaisuus sujuu yleensä joutuisasti.

Joskus eteen tulee tilanteita, joissa perilliset ovat erimielisiä esimerkiksi omaisuuden arvostamisesta. Tällöin on tärkeää kuunnella kaikkia osapuolia, mutta muistaa että perukirja ei ole vielä perinnönjakokirja. Perukirjaan voidaan merkitä eriäviä näkemyksiä, ja lopulliset ratkaisut tehdään varsinaisessa perinnönjaossa.

Olemme järjestäneet lukuisia perunkirjoitustilaisuuksia toimistollamme ja voimme huolehtia koko prosessista kutsujen lähettämisestä perukirjan laatimiseen. Neutraali ympäristö ja asiantunteva ohjauksemme auttavat pitämään tilaisuuden asiallisena myös haastavissa tilanteissa.

Miten omaisuus ja velat merkitään perukirjaan?

Perukirjaan merkitään kaikki vainajan omaisuus ja velat kuolinpäivän tilanteen ja arvon mukaisesti. Omaisuuden oikea arvostaminen on tärkeää, sillä se vaikuttaa suoraan määrättävän perintöveron määrään. Omaisuuden arvostamisessa käytetään käypää arvoa, eli sitä hintaa, joka omaisuudesta saataisiin, jos se myytäisiin vapailla markkinoilla.

Eri omaisuuslajien merkitsemisessä noudatetaan seuraavia periaatteita:

• Rahat ja pankkitalletukset – Merkitään täsmällisinä euromäärinä kuolinpäivän saldon mukaan
• Pörssissä noteeratut osakkeet – Arvostetaan kuolinpäivän pörssikurssin mukaan
• Muut osakkeet ja osuudet – Arvostetaan viimeisimmän tilinpäätöksen tai tehdyn arvonmäärityksen perusteella
• Kiinteistöt – Arvostetaan vertailukauppojen, kiinteistövälittäjän arvion tai muun luotettavan arvion perusteella
• Asunto-osakkeet – Arvostetaan vastaavalla tavalla kuin kiinteistöt, huomioiden alueen hintatasot
• Ajoneuvot – Arvostetaan merkittäessä yleisen markkina-arvon mukaan huomioiden ikä ja kunto
• Koti-irtaimisto – Tavanomainen koti-irtaimisto voidaan merkitä kokonaissummana ilman erittelyä, mutta arvokkaat esineet eritellään

Velkojen merkitsemisessä huomioidaan kaikki vainajan henkilökohtaiset velat kuolinpäivän tilanteen mukaan. Näitä ovat esimerkiksi asuntolainat, kulutusluotot, osamaksuvelat ja luottokorttivelat. Myös erääntymättömät velat merkitään. Lisäksi vähennyksiksi hyväksytään hautauskulut, perunkirjoituksesta aiheutuneet kulut ja pesänselvityskulut, mikäli ne on maksettu ennen perunkirjoitusta.

Jos vainaja oli naimisissa, perukirjassa selvitetään myös puolisoiden omaisuuden jako avio-oikeuden perusteella. Tässä huomioidaan mahdollinen avioehtosopimus, joka voi rajoittaa avio-oikeutta. Jos vainajalla oli avio-oikeus leskeksi jääneen puolison omaisuuteen, myös lesken omaisuus ja velat merkitään perukirjaan.

Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää omaisuuden arvostamiseen, sillä liian alhainen arvostus voi johtaa myöhempiin veroseuraamuksiin ja liian korkea arvostus taas tarpeettoman suureen perintöveroon. Tarvittaessa kannattaa käyttää ulkopuolista asiantuntijaa arvonmäärityksessä.

Mitä tapahtuu perunkirjoituksen jälkeen?

Perunkirjoituksen valmistuttua perukirjasta toimitetaan jäljennös Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta. Tämän jälkeen Verohallinto tekee perintöveropäätöksen, joka yleensä saapuu noin 6-12 kuukauden kuluttua. Perintövero määrätään jokaiselle perilliselle erikseen hänen saamansa perintöosuuden mukaan. Verojen maksuun on mahdollista saada maksuaikaa, jos perintöveron määrä on huomattava.

Kuolinpesän hallinto jatkuu perunkirjoituksen jälkeen, kunnes perinnönjako on tehty. Kuolinpesän osakkaat hallinnoivat pesää yhdessä ja päätökset vaativat kaikkien osakkaiden yksimielisyyttä. Joskus kuolinpesän hallintoa varten määrätään pesänselvittäjä, erityisesti jos pesä on riitainen tai monimutkainen.

Mikäli vainaja oli tehnyt testamentin, sen toimeenpano kuuluu osaksi perunkirjoituksen jälkeistä prosessia. Testamentin saajalle tulee toimittaa kopio testamentista tiedoksi, ja hänellä on oikeus esittää vaatimuksensa pesälle. Jos rintaperillinen haluaa vaatia lakiosaansa testamentista huolimatta, on hänen tehtävä tästä lakiosailmoitus kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksisaannista.

Perinnönjako voidaan toteuttaa, kun kaikki kuolinpesän velat on maksettu ja perintöveropäätös on saatu. Perinnönjako voidaan tehdä:

• Sopimusjakona, jossa kaikki osakkaat sopivat jaosta keskenään
• Toimitusjakona, jossa tuomioistuimen määräämä pesänjakaja toteuttaa jaon

Perinnönjaosta laaditaan perinnönjakokirja, jonka kaikki osakkaat allekirjoittavat. Osakkailla on myös oikeus moittia perinnönjakoa, jos he kokevat sen virheelliseksi tai epäoikeudenmukaiseksi. Moitekanne on nostettava kuuden kuukauden kuluessa perinnönjaosta.

Jos kuolinpesässä on vain yksi osakas, ei varsinaista perinnönjakoa tarvita, vaan omaisuuden siirtyminen vahvistetaan perukirjalla ja verottajan perintöveropäätöksellä.

Perunkirjoituksen tärkeimmät muistettavat asiat

Perunkirjoitusprosessissa on useita tärkeitä seikkoja, jotka kannattaa pitää mielessä sujuvan etenemisen varmistamiseksi. Määräaikojen noudattaminen on ensiarvoisen tärkeää – perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta, ja tarvittaessa lisäaikaa on haettava Verohallinnolta ennen määräajan umpeutumista.

Toinen kriittinen tekijä on perukirjan tietojen oikeellisuus ja kattavuus. Kaikki vainajan varat ja velat tulee merkitä perukirjaan kuolinpäivän tilanteen mukaisesti. Puutteelliset tiedot voivat johtaa lisäselvityspyyntöihin Verohallinnolta ja viivästyttää prosessia. Erityistä huolellisuutta kannattaa noudattaa omaisuuden arvostamisessa, sillä se vaikuttaa suoraan määrättävään perintöveroon.

Perunkirjoitusta varten tarvittavien asiakirjojen kerääminen on syytä aloittaa hyvissä ajoin. Virkatodistusten tilaaminen voi kestää useita viikkoja, ja pankkien saldotodistusten saaminen vie myös aikansa. Järjestelmällinen asiakirjojen kerääminen helpottaa perunkirjoitustilaisuuden sujumista.

Yleisiä haasteita perunkirjoituksessa ovat:

• Vainajan kaikkien omaisuuserien selvittäminen, erityisesti jos tiedot ovat puutteellisia
• Ulkomailla olevan omaisuuden arvostaminen ja verotuksellinen käsittely
• Riitaisat perhesuhteet, jotka vaikeuttavat yhteistyötä osakkaiden välillä
• Perunkirjoituksen toimittaminen, kun joku osakkaista asuu ulkomailla
• Jäämistösuunnittelun puute, joka voi johtaa korkeampaan perintöveroon

Hautaus- ja perunkirjoitustoimisto Ollosella on vuosien kokemus erilaisten perunkirjoitusten hoitamisesta. Autamme asiakkaitamme koko prosessin läpi alkaen tarvittavien asiakirjojen hankinnasta ja päättyen valmiin perukirjan toimittamiseen Verohallinnolle. Tukenamme on laaja asiantuntijaverkosto, jonka avulla pystymme hoitamaan myös monimutkaisemmat tapaukset.

Perunkirjoituksen jälkeen tarjoamme apua myös perinnönjaon suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä muissa kuolinpesän hoitoon liittyvissä asioissa. Kokemuksemme mukaan asiantunteva apu säästää sekä aikaa että rahaa ja vähentää perintöasioihin liittyvää stressiä surun keskellä.

Jos tarvitset apua perunkirjoituksen järjestämisessä tai sinulla on kysyttävää prosessista, ota yhteyttä meihin. Autamme sinua kaikissa perunkirjoitukseen liittyvissä asioissa ammattitaidolla ja empatialla.